You may have to Search all our reviewed books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
Säveltäjä Richard Wagner (1813-1883) aloitti kesällä 1865 muistelmiensa sanelun Baijerin nuoren kuninkaan Ludvig II:n pyynnöstä. Teosta pidettiin pitkään salaisuutena, ja ensipainos oli vain viisitoista kappaletta. Kirjanpainaja kuitenkin säästi yhden kirjan - ja teos säilyi jälkipolville väärentämättömänä. Elämäni on näköala suuren säveltäjän ja taiteilijan kohtaloihin. Se on Wagnerin itsensä kertoma kehitystarina lapsuuden ahdistuksista, oppivuosista Saksassa ja Baltiassa, huikeasta paosta Kuurinmaan halki ja myrskyisästä merimatkasta Lontooseen, köyhästä taiteilijaelämästä 1830-luvun Pariisissa ja vallankumouspuuhista Euroopan hullun vuoden ravisuttelem...
"Yö oli hurmaava. Ilmojen haltijatar heilutti sinisiä, männyntuoksuisia hiuksiaan, ja kaikkialla leijui vieno ambran tuoksu..." François-René de Chateaubriandin (1768-1848) Atala on mestariteos, intohimoinen ja traaginen rakkaustarina kahdesta intiaanista, jotka vaeltavat villin luonnon keskellä ja kohtaavat lopulta julman kohtalonsa. Chateaubriand on kirjallisuuden historian jättiläinen, jonka vaikutukset ulottuvat Victor Hugohon ja Gustave Flaubertiin asti. Hän ehti elää niin pakolaisena kuin poliitikkonakin, mutta jälkipolvet muistavat hänet - paitsi gastronomisista harrastuksistaan - ennen kaikkea romanttisen intohimoisista kirjallisista töistään. Kuolemansa jälkeen Chateaubriand herätti vielä huomiota tarkkasilmäisenä muistelmakirjailijana teoksellaan Muistoja haudan takaa (1849-50), mutta maineensa hän loi sellaisilla tunteikkailla keromuksilla kuin Atala (1801) ja René (1802). Esikoisromaani Atala oli aikalaisten mielestä sensaatio. Pohjois-Amerikan intiaanien pariin sijoitetusta tarinasta tuli kulttiteos, josta tehtiin lukemattomia maalauksia ja näyttämösovituksia. Hannu Salmen suomennos ilmestyy nyt toisena, pehmeäkantisena painoksena.
"Lähtiessään Tunisista voi matkustaja Karthagon raunioiden portin tuntumassa nähdä hautausmaan: erään palmupuun alta, hautausmaan kulmasta, minulle osoitettiin leposija, jota kutsutaan viimeisen Abenserragin haudaksi." François-René de Chateaubriandin Viimeinen Abenserragi on ranskalaisen romantiikan ajaton klassikko, nostalginen kuvaus Granadasta, josta maurit lähtivät vuonna 1492. Chateaubriand kertoo sukunsa viimeisestä, nuorukaisesta nimeltä Aben-Hamet, joka vaeltaa takaisin isiensä maille. Samalla tarina kuvaa uskontokuntien rajat ylittävää rakkautta, jota kehystää taianomainen Alhambran linna. Hannu Salmen tuore suomennos ilmestyy nyt toisena, pehmeäkantisena painoksena.
Kansankielestä (De vulgari eloquentia) on maanpaossa vaeltaneen poliittisen pakolaisen pieni mutta painava kirja. Vuonna 1302 Dante Alighieri sai kuolemantuomion ja hänet karkotettiin Firenzestä. Italian kielellinen ja poliittinen murros heijastui Danten tuotantoon tätä seuranneina pakolaisuuden vuosina. Teos Kansankielestä pyrki kohottamaan italian kielen muiden romaanisten kielten ja latinan rinnalle, vieläpä niiden ohi runouden kielenä. Muotoutuvan Euroopan kohtalot, kielten vaiheet ja Danten ajatus "maailmasta isänmaana" ovat aiheina yhä ajankohtaisia. Teos jäi keskeneräiseksi, mutta se oli pioneerityö kielten synnystä, olemuksesta, leviämisestä ja käytöstä Euroopassa. Teos ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi Päivi Mehtosen ja Jaana Vaahteran suomentamana. Kaksikielinen editio tarjoaa lukijalle latinankielisen alkutekstin lisäksi laajan johdannon ja selitysosan.
None
François-René de Chateaubriandin (1768-1848) René oli aikansa kulttiteos, elämänväsymyksen ja tunteiden häilyvyyden kuvaus. Se toi kirjailijalle maineen modernin melankolian isänä. René on Chateaubriandin esikoisromaanin Atala (Faros-kustannus 2003, toinen painos 2018) rinnakkaisteos. Teoksen on suomentanut ja selityksin varustanut Antti Nylén. Toinen, pehmeäkantinen painos.
Keskusteluja Tusculumissa on Ciceron pääteoksia, elämänfilosofinen pohdiskelu, jossa käsitellään kuoleman halveksuntaa, tuskan sietämistä, kärsimyksen lievittämistä sekä onnellisen elämän ehtoja. Teoksen tarkoituksena on tuoda lohtua sekä kirjoittajalleen että lukijalle. Taustalla on Ciceron henkilökohtainen suru, oman tyttären kuolema. Keskusteluja Tusculumissa on elävää maailmankirjallisuutta, joka puhuttelee myös nykylukijaa. Teoksesta löytyy monia tuttuja kertomuksia, kuten tarina Damokleen miekasta. Veli-Matti Rissasen suomennos sai vuonna 2009 Vuoden klassikko -palkinnon. Toinen, pehmeäkantinen painos.
Charlotta Falkman (1795-1882) ja Maria Kraftman (1812-1884) olivat pioneereja, kirjoittavia naisia 1800-luvun puolivälin Suomessa. Tähän niteeseen on koottu kolme pienoisromaania, Falkmanin Pappila (1847) ja Uudenvuodenaatto (1848) sekä Kraftmanin Niin loppui leikkini (1848). Teokset syntyivät tilanteessa, jossa suomalaista kirjallisuutta oli julkaistu vasta vähän ja lukijakunta oli pieni. Niistä avautuu näkökulma yli 170 vuoden takaiseen maailmaan, niin lasten ja vanhempien kuin miesten ja naisten suhteisiin, moraalisiin ongelmiin, onneen ja onnettomuuteen. Falkmanin ja Kraftmanin teokset ilmestyivät alun perin ruotsiksi, ja vasta nyt ne ovat ensimmäistä kertaa saatavilla suomeksi. Suomentajat: Ida Hallantie, Henrik Hurme, Jonna Härkönen, Sanni Kankare, Mirva Löfberg ja Anniina Örn. Esipuhe: Heidi Grönstrand.
Vuonna 1822 ilmestynyt Serkkuni kulmaikkuna on kirjailija E. T. A. Hoffmannin (1776-1822) viimeinen teksti, jonka hän ehti elinaikanaan nähdä painettuna. Mielikuvituksellisista ja omaperäisistä tarinoistaan tunnettua Hoffmannia pidetään kauhu- ja fantasiakirjallisuuden edelläkävijänä, joka saattoi lukijansa usein unen ja valvetilan rajamaille. Serkkuni kulmaikkuna sijoittuu berliiniläiseen asuntoon, jonka ikkunasta avautuu kiehtova näkymä. Serkukset seuraavat läheisen torin tapahtumia ja henkilöhahmoja kuin mykkäelokuvaa katsellen. Pienistä vihjeistä rakentuu monitasoinen kuva suurkaupungin kuhinasta ja sen lukemattomista, risteävistä kohtaloista.