Welcome to our book review site go-pdf.online!
You may have to Search all our reviewed books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
Ilu
Ilkka Heiskasen tarina reippaista taiteilijavuosista suurperheen isäksi. Olen ainoa Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä, jonka poliisi on hakenut pukuhuoneesta käsiraudoissa. Sain silmittömän raivokohtauksen, kun Holmbergin Kalle tuli antamaan palautetta harjoituksen jälkeen. Pistin pukuhuoneen kalustuksen säpäleiksi ja rauhoituin vasta putkassa. Seuraavana aamuna teatterinjohtaja sytytti tupakan ja tarjosi minullekin. Näyttelijä Ilkka ”Ilu” Heiskanen syntyi Haminassa perheensä kuopukseksi vuonna 1962. Hän oli mielikuvitusmaailmassaan viihtyvä lapsi, joka hauskuutti kavereitaan jo koulussa. Ilu vietti rajun vaihto-oppilasvuoden Kaliforniassa. Hän ehti seurustella meksi...
Palo
Ihminen roolien takana. Jukka-Pekka Palo kertoo avoimessa elämäkerrassaan vanhemmistaan, suvun salaisuuksista ja rajuista taistolaisvuosistaan teatterikoulussa. Helsingin normaalilyseon kasvatti Jukka-Pekka Palo suunnitteli ryhtyvänsä opiskelemaan lakia tai journalistiikkaa, mutta hyvän ystävänsä Janne Kuusen innoittamana hän meni lukioikäisenä helsinkiläiseen Kellariteatteriin. Sieltä tie johti vuonna 1973 teatterikouluun, johon hän pääsi ylioppilaskeväänään. Palon pitkään uraan teatterissa mahtuvat vuosikymmenet Suomen Kansallisteatterin näyttelijänä, monet roolit elokuvissa, televisiossa ja yhteistyö monen merkittävän ohjaajan kanssa. Omalla äänellään hän kertoo työstään, elämästään ja avioliitostaan pukusuunnittelija Riitta Anttosen kanssa, sen onnen ja vaikeuksienkin hetkistä. Filosofian maisteri Liisa Talvitie on tehnyt pitkän uran toimittajana. Hän on kirjoittanut elämäkerrat muun muassa Sinikka Sokasta, Asko Sarkolasta, Matti Eskosta, Ilkka Heiskasesta, Heidi Heralasta ja Hilkka Ahteesta.
Hilkka Ahde, sinisilmäinen optimisti
Voimanaisen elämä parrasvaloissa ja kulissien takana. Hilkka Ahde kertoo avoimesti ilon ja surun hetkistä, joiden keskellä perhe hänen ja Matti Ahteen näkyvien yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi eli. Julkisuuden valokeila heijastui voimakkaasti myös yksityiselämään. Hilkka Ahde (s. 1957) o.s. Riikonen, oli 1970-luvulla rytmisen kilpavoimistelun ensimmäinen suomalaistähti. Kilpaura loppui 19-vuotiaana, kun Hilkka rakastui itseään kaksitoista vuotta vanhempaan kansanedustaja Matti Ahteeseen. Valkeakoskelainen Hilkka muutti puolisonsa kotikaupunkiin Ouluun, jossa myös lapset Timo, Jussi ja Tiina syntyivät. Hilkka ei jäänyt kotiäidiksi, vaan opiskeli lastentarhanopettajaksi ...
Asko Sarkola
"Innostus on onnellisen ihmisen tunnusmerkki." Teatterimiehen herkullinen henkilökuva tarjoaa kiehtovia kohtauksia ja ääneen kerrottuja tarinoita pitkän matkan käännekohdista. Asko Sarkola ajautui sattuman oikusta Svenska Teaterskolanin oppilaaksi vuonna 1963. Kantapään kautta kaiken opetelleesta ummikosta tuli ohjaajalegenda Benno Bessonin luottonäyttelijä, Birgitta Ulfssonille kuin oma poika ja lopulta Suomen suurimman laitosteatterin johtaja. Laadukkaiden, omatulkintaisten musikaalien (Les Misérables, Tohtori Zivago) tuottaja Sarkola tunnetaan paitsi kansanteatterin, poliittisen revyyn, ranskalaisen farssin ja slaavilaisen sarkasmin ystävänä myös tekotaiteellisen teatterin ...
Taipalsaaren lentokenttä
Taipalsaari - unohdettu lentokenttä (lentotukikohta) Kenttä valmistui talvisodan jälkeen kesällä 1940. Kesän 1944 ratkaisutaistelujen aikana kentällä toimi Hävittäjälentolaivue 34, Luukkasen Messerschmitt-laivue. Kirjassa kerrotaan erityisesti tämän laivueen toiminnasta Taipalsaarella. Mukaan on liitetty laivueen komentajan, majuri Eino Luukkasen laatima toimintakertomus. Suomen pölytyslentojen historia alkoi Taipalsaaren kentältä 1950-luvun lopussa. Lappeenrannan Ilmailuyhdistys järjesti kentällä purjelentoleirejä vuoteen 1975 saakka. Kenttä on osa Suomen ilmailuhistoriaa ja Taipalsaaren kotiseutuhistoriaa. Taipalsaari - forgotten airfield (air base) The airfield was co...
Valoa ja varjoja – Jukka Jokiniemi, sokean elämäntarina
Sisukkuus on avain menestykseen Jokiniemen tarina osoittaa, miten valtavista vastoinkäymisistä huolimatta on mahdollista säilyttää elämänilonsa. Jokiniemi luo uskoa ja toimii inspiraation lähteenä. Toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi sai nuorena tekniikan opiskelijana kuulla sairastavansa silmänpohjarappeumaa. Hänestä tulisi sokea. Jokiniemi vei opintonsa loppuun, perusti menestyksekkään designvalaisimia valmistavan Innojok-yrityksen ja väitteli tohtoriksi. Yksityiselämässä avioero, auton alle jääminen ja oman lapsen kuolema loivat varjoja Jokiniemen elämään. Kaikesta huolimatta Jokiniemi on se sama innostunut ja rohkea pikkupoika, joka eli vilkkaan lapsuutensa Helsingin Roihuvuoressa. Siellä hän aloitti myös purjehduksen, joka on Jokiniemelle edelleen rakas harrastus. FM Liisa Talvitie on Apu-lehden toimittaja. Hän on kirjoittanut aiemmin elämäkerrat Sinikka Sokasta, Asko Sarkolasta, Matti Eskosta ja Ilkka Heiskasesta.
Heidi Herala
Teatterisukuun syntyneen näyttelijän tarina Elämäkerrassaan Heidi Herala ei säästele itseään. Hän puhuu särmistä, vastakohdista ja siitä roihusta, jolla hän on näyttelijäntyötään tehnyt. Kirjassa Heidi kertoo teinivuosien kapinoistaan, perheensä suuresta surusta, kun isoveli Jarkko kuoli auto-onnettomuudessa, teatterimaailman lumovoimasta ja kääntöpuolesta, kilpailusta ja kateudesta, sekä vastuusta, kun vanhemmat vanhenivat ja kuolivat pitkään sairastettuaan. Myös Heidin aviomies Seppo Maijala on näyttelijä – eikä jälkikasvukaan ole kauaksi luovuuden puusta pudonnut. FM Liisa Talvitie on pitkän linjan toimittaja. Hän on kirjoittanut aiemmin elämäkerrat Sinikka Sokasta, Asko Sarkolasta, Matti Eskosta, Ilkka Heiskasesta ja Jukka Jokiniemestä.
Tuttujen kesken Vesku
Viihteen ja kulttuurin legendan elämäkerrassa kuuluu taiteilijan oma ääni. Suomalaisten rakastaman tähden syvällinen elämäkerta antaa paljon tilaa Veskun itse kertomille muistoille ja tarinoille. Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli Veskua kahdenkymmenen vuoden aikana erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aihepiireistä keskustellen. Kymmenistä haastatteluista ja laajasta lähdemateriaalista syntyi tähden elämää ja taidetta kattavasti käsittelevä elämäkerta, joka antaa Veskusta uudenlaisen kuvan. Kirja arvostaa ja ymmärtää ihmistä ja taiteilijaa, mutta ei aseta häntä jumalan asemaan. Tuttujen kesken Vesku täydentää Marjamäen Spede-Vesku-Simo-trilogian, johon kuuluvat myös aiemmin julkaistut teokset Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla ja Spede, nimittäin. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailijana erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Simo Salmisen, Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä tietokirjat Kummeli – erittäin hyvin sanottu ja Uuno on numero yksi.
