You may have to Search all our reviewed books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
Nomenklatuurapäiväkirja on Pertti Julkusen Kirjastopäiväkirjasta (ntamo 2013) käynnistyneen sarjan neljäs jäsen – ja ensimmäinen, jonka näkökulma on tekijän mukaan ennalta päätetty. Yht.tri Julkunen palaa akateemisen väitöskirjansa teemaan käsitellen sitä mahdollisimman epäakateemisesti – lähtien ”tarpeista, jotka minulla on kirjoituspäivänä sattunut olemaan käsillä ja sen mielialan vallassa, jonka kulloisenkin kirjoituspäivän aamu on minuun virittänyt”. Julkusella on edelleen paljon sanottavaa myös kirjastoista, teatterista ja journalismista.
Teatteripäiväkirja on itsenäistä jatkoa Pertti Julkusen Kirjastopäiväkirjalle (ntamo 2013). Tekijä kertoo teatterikokemuksistaan ja keskustelee julkisuuden ja teatterin filosofiasta, journalismista ja politiikasta – ja edelleen myös edellisen teoksen huolenaiheestaan, kirjastojen kohtalosta. Keskeisinä syväteemoina ovat empatia ja ideologia. Teatteri hahmottuu paikkana, jossa yhteiskuntaa katsotaan ”ulkopuolelta”, mutta joka myös rinnastuu moniin sen ”esityksellisiin” rakenteisiin. ”Teatterin poliittisuus ei ole niissä aiheissa, joita se valitsee, eikä varsinkaan niissä tiedoissa, joita se mahdollisesti välittää. Poliittisuus on näyttelijässä ja näyttämössä. Se on siinä tavassa, jolla näyttelijät astuvat yleisön ja yleisön kautta koko sen yhteiskunnan eteen, josta he ovat esityksen ajaksi karanneet pois.” ”(...) sanomalehden numero on näyttämöteos, (...) toimittajalla on oltava oma mielensisäinen journalistinen näyttämö (...)”
”Tampereen kaupunginkirjaston johto on paiskinut lujasti töitä, jotta saisi lapset kirkumaan kirjastossa, mutta ei ole vielä onnistunut täydellisesti. Läheskään kaikki eivät huuda vieläkään. Mutta kirjaston rauha ja kirjaston ilo on jo viety myös niiltä lapsilta, jotka ovat yhä hiljaa. Kirjasto ei ole enää heille eikä kenellekään muullekaan mikään millään tavalla erityinen paikka. Siellä ei enää ole hiljaisuutta eikä siellä voi enää syventyä kirjoihin. Yhteisöllisyyden vallassa olevat ihmiset tekevät siellä samaa kuin muuallakin. Huutavat puhelimiinsa.” Miksi kirjastoihin on ryhdytty tuomaan melua? Miksi niistä hävitetään kirjoja ja hakuohjelmat vaikeuttavat niiden löytämistä? - Pertti Julkunen, journalisti, kriitikko, yht.tri ja kirjastofriikki, kysyy ja vastaa terävästi: autenttiseen päiväkirjaan pohjaava teos laajenee tutkielmaksi monista ehkä hyvinkin vaarallisista trendeistä ympärillämme. Kokoavia ajatusvälineitä ovat mm. myytti, keskinkertaisuus ja ideologia, mutta lukija oppii jotakin myös Avignonin kaskaista ja vapaan tahdon ongelmasta.
Kaupunki suoristaa rivinsä ja nousee nöyryyttämään kaupunkilaisia Tampereella. Pyynikin pieni Heinäpuisto on hävitettävä! Kaupunkilaisten mielestä esivallan käytös ei ole kaunista. Rakentamiseen liittyvät kauneuskäsitykset eivät ole viattomia. Heinäpuiston hävittäjien mukaan "elävä kaupunkitila" syntyy, kun puiston elävät olennot tapetaan. Tappaminen on elämää. Näin ei ole vain Tampereella. Hallinnon käytös rumentaa kaupunkilaiselämää useassa Suomen taajamassa. Tietokirjailija Pertti Julkusen pamfletti Rivit suoriksi, saatana! on avoin kirje. Hän pyytää kuntapoliitikko Kalervo Kummolaa vaikuttamaan kollegoihinsa. Nätti käytös antaisi tilaa hyvälle kaupunkielämälle. Pamfletti avaa samalla uuden näkökulman yhteiskunnallisten konfliktien esteettisiin motiiveihin sekä estetiikan, etiikan ja politiikan dynamiikkaan.
None
Eturivin suomalaisen kirjailija-kääntäjän uusi vahva esseekokoelma. Oivaltavia tulkintoja Leinosta, Mannisesta, Kilvestä, Joycesta ja muista klassikoista ja nykytähdistä sekä omaelämäkerrallista pohdintaa. Mukana myös julkaisematon käännös runoilijatoveri John Ashberylta.
A compilation of papers from a joint Finnish-Russian seminar on problems of communication research, this collection presents diverse opinions and results from researchers and observers in both countries. The titles of the papers and their authors are as follows: (1) "Role of Research and Training in Mass Communication and Public Opinion" (Pertti Hemanus); (2) "PRSS and Public Opinion: Relationship in the Process of Restructuring" (V. S. Korobeinikov); (3) "Two Versions of What Public Opinion Means" (Kauko Pietila); (4) "The Role of Mass Communication Media in Forming Public Opinion and Democratization of Life in the Workers' Collectives" (G. Sillaste); (5) "The Concentration of Finnish Newsp...