You may have to Search all our reviewed books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
Includes entries for maps and atlases.
None
None
Teos kertoo suomalaisista pakolaisista Neuvostoliittoon. Arto Rinteen isovanhemmat Saimi ja Uuno Rinne loikkasivat Neuvostoliittoon 1930-luvun alkuvuosina etsimään parempaa elämää, mutta löysivät itsensä pian alkeellisista oloista Siperiassa. Siellä he saivat myös pojan, Paulin. Hänestä tuli kuuluisa näyttelijä ja ohjaaja sekä arvostettu kulttuuripersoona Karjalan tasavallassa, mutta isän kohtalo oli toisenlainen ja pysyi pitkään salassa. Pakolainen oli myös Arto Rinteen isoisäpuoli Onni Eskolin. Saimi ja Uuno Rinteen sekä Onni Eskolinin kirjavat elämät kertovat, millaista oli olla suomalaisena pakolaisena Neuvostoliitossa.
”Astuin pimeydestä kuin äkkiä syttyvä tuli, himoiten elämää, rakastaen maailmaa.” Helvi Hämäläinen oli tinkimätön kirjailija ja ristiriitainen ihminen. Antologia tuo uutta särmää poikkeuksellisen monipuolisen prosaistin ja lyyrikon muotokuvaan. Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen...
Päiväkirjassani pyrin pysäyttämään elämäni hetkiä. Kuka ja mikä olen ollut? En uskonut oikein itseeni ja yritin vain joka kirkas päivä todistaa itselleni ja tietenkin toisille, että vastaan toiveisiin: olen aikuinen, olen mies, olen näyttelijä, olen isä, olen todellakin ollut puolueenjäsen, olen hyvä varaministeri, sitten laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen toiminnanjohtaja, ensimmäinen Karjalan kulttuurisäätiömme toiminnanjohtaja ja varapuheenjohtaja, ensimmäinen Petroskoi-Kalevala Lions Clubin presidentti ja nyt yritän todistaa, että olen Suomelle hyvin tarpeellinen paluumuuttaja!