You may have to Search all our reviewed books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
Ari Sihvola (born 1951) began his career at the Finnish Ministry for Foreign Affairs as a young civil servant in the 1970s. Over the years, Ari has played a key role in the development of public governance and the development of the skills of civil servants, especially in EU affairs and leadership. In addition to Finland and the European Commission, Ari's expertise has been utilised in many demanding international projects on four continents.
Ari Sihvola: Landscapes of my mind - images of working life, of life. "Landscapes of my mind" refers to the images Ari Sihvola has had of working life and life in general. The book aims to reach out to people who have lived in the same decades as him and who have worked in organisational and human resource development. Similarly, Ari hopes the book will appeal to people who are examining themselves to find the key to personal growth. A key that Ari has also been trying to find. The book consists of four parts, which have little to do with each other. In fact, there is no coherent plot. The only thing that connects the parts is the author. Of course, the book can be considered a collection of essays. Admittedly, Ari has not realised that he has written essays.
Building on the experience of hundreds of projects and programmes over more than a decade, this is a comprehensive study of East-West co-operation in public-sector reform since the collapse of communism.
Mielen maisemia viittaa mielikuviin, joita Ari Sihvolalla on ollut työelämästä ja elämästä yleensä. Kirja pyrkii tavoittamaan ihmiset, jotka ovat eläneet samoina vuosikymmeninä kuin Ari ja jotka ovat työskennelleet organisaatioiden ja henkilöstön kehittämistyössä. Samoin Ari toivoo kirjaan tarttuvan niiden ihmisten, jotka tutkistelevat itseään löytääkseen avaimen henkilökohtaiseen kasvuun. Avainta Arikin on yrittänyt löytää. Kirja koostuu neljästä kokonaisuudesta, joilla ei ole paljoa tekemistä toistensa kanssa. Itse asiassa yhtenäistä juonta ei ole. Ainoa kokonaisuuksia yhdistävä tekijä on kertoja. Kirjaa voi toki pitää esseekokonaisuutena. Tosin Ari itse ei ole ymmärtänyt kirjoittavansa esseitä. Ari Sihvola (synt. 1951) väitteli aikoinaan filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1700-luvun poliittisesta aatehistoriasta. Työuransa hän suoritti Suomen ulkoministeriössä lähetystöneuvoksena (koulutuspäällikkönä) ja HAUS kehittämiskeskuksessa vastuualueinaan hallinnon organisaatioiden ja henkilöstön kehittäminen Suomessa ja ulkomailla. Sihvola työskenteli myös johtavana asiantuntijana Euroopan komissiossa Brysselissä
Tarinoita peltileluista on kahden kokeneen keräilijän tekemä kirja keräilystä ja erityisesti vanhoista peltileikkikaluista. Tarinoiden ohella se sisältää kuvia omista kokoelmista sekä tietoa kotimaisista ja ulkomaisista yhteyksistä korostaen myös museoyhteistyön tärkeyttä. Peltilelut on tehty lapsille leikittäviksi, mutta ne välittävät myös kulttuuria, historiaa, arvoja ja ideologioita. Keräilijälle vanhat peltilelut avaavat mielenkiintoisen maailman menneeseen ja lähihistoriaan. Kirjoittajat peilaavat peltileluja myös ympäröiviin yhteiskuntiin ja kulttuurihistoriaan.
Kirja on kertomus hyvinvointivaltiosta, sen rakentamisesta ja kehittämisestä. Kirjoittajat ovat olleet työssä mukana tekijöinä, näkijöinä ja haaveilijoina. Näkökulma on tietoisesti hallinnon kehittäminen ja virkamiesten merkittävä panos tässä työssä. Liikkeelle lähdetään 1950-luvulta ja päädytään tähän päivään. Kirja hahmottaa hyvinvointivaltion rakennuskaudet ja viimeisimmän kehitysvaiheen kaikkine haasteineen. Siinä on tarinoita hyvinvointivaltion kehittämisen eri aikakausilta, joissa tarinoissa kehittäjät, komiteat, koulutus ja kansainvälisyys ovat keskiössä.
Ari Sihvolan (s. 1951) ura alkoi ulkoasiainhallinnon palveluksessa nuorena virkamiehenä 1970-luvulla. Vuosien varrella Ari on ollut keskeisesti vaikuttamassa julkisen hallinnon sekä virkamiesten osaamisen kehittämiseen erityisesti EU-asioissa ja johtamisessa. Suomen ja Euroopan komission lisäksi Arin osaamista on hyödynnetty monissa vaativissa kansainvälisissä hankkeissa. Anekdooteistaan ja värikkäistä tositarinoistaan tunnettu Ari tarkastelee hallintoa analyyttisen kriittisellä, mutta samalla lempeän ymmärtävällä otteella. Nuorena poikana Ari ei ajatellut menevänsä ulkoministeriöön töihin tai tulevansa aikuisena kansainvälisten kehittämisprojektien vetäjäksi. Kasvuhalu ohjasi hänen valintojaan. Ari uskoo, että ihmisellä on halu jatkuvasti täydentää itseään, osaamistaan. Jean-Jacques Rousseau käytti tästä termiä 'perfectibilité'. Ari ei sanonut "ei" uusille haasteille, vaan käytti kasvun mahdollisuudet hyväkseen.
Focuses on the analysis of systems of state governance. Espouses the views of the so-called New Public Management Movement, seeking the replacement of the traditional rule-based bureaucracy by results and performance oriented management.
Kirja Yhteisen merkityksen ja työnilon puolesta on puheenvuoro suomalaisesta johtamisesta. Se tarkastelee johtamistamme useiden vuosikymmenten ajalta. Historian kautta katse on tulevaisuudessa korostaen yhteisen merkityksen ja työnilon tärkeyttä sekä tuottavuutta. Kirjassa esitetyt johtamisen esimerkit kuvaavat erilaisia tilanteita ja organisaatioita. Suomen talvisota on arvokas kriisiajan johtamiskokemus. Yritysesimerkit, julkinen johtaminen, kansainväliset hankkeet ja vapaaehtoistyö kuvaavat omien aikakausiensa johtamisen saavutuksia ja haasteita. Johtamisen työvälineitä avataan kirjassa hyvin käytännönläheisesti. Kirjoittajien omat kokemukset useiden vuosikymmenten ajalta ovat keskeinen perusta ajatuksille, jotka täydentyvät erilaisten aineistojen sekä uudemman suomalaisen johtamiskirjallisuuden kautta.
Kirja käsittelee Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien ohjausta ja johtamista. Teemaa avataan erityisesti instituutteja ohjaavien säätiöiden sekä instituuttien sisäisen johtamisen näkökulmasta. Kirja nostaa esille monia johtamisen kysymyksiä, ratkaisuja ja kokemuksia, jotka ovat tuttuja monista pienistä tai pienehköistä asiantuntijaorganisaatioista. Kirjan aineisto perustuu kirjoittajan omaan pitkäaikaiseen kokemukseen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkostosta sekä laajemmin johtamis- ja kehittämistyöstä. Mukana on myös joukko haastateltuja, jotka tuovat esille ajankohtaisia näkemyksiä siitä, miten instituutit ja niitä ohjaavat säätiöt ovat kehittyneet ja mitä haasteita kohdanneet.