Welcome to our book review site go-pdf.online!
You may have to Search all our reviewed books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1683-1711
Satakunta on historiallisesti vanha hallintoalue, jonka muodostumisesta on pal-jon kirjoitettu1. Aluetta on yhdistänyt Kokemäen joen vesistö. Ähtärin ja Keuruun reittejä pitkin tulevat vedet yhtyivät Näsijärveen. Uusia vesiä yhtyi siihen Tammerkosken jälkeen Pyhäjärveltä ja Kulovedeltä, josta ne Lieko- ja Rautavesien kautta laskivat Kokemäenjokea myöten Pohjanlahteen. Aikanaan Satakunta jakaantui kahtia Ala- ja Ylä-Satakunnaksi ja jälkim-mäinen edelleen yliseen ja aliseen osaan (Ylä- ja Ala-Satakunnat). Ylä-Sata-kunta tunnetaan nyt Pirkanmaana, jonka keskuksena on Tampere. Aikaisemmin keskus oli vanhan Hämeenkyrön alueella. Tuomiokirjojen suhteen on hyvä muistaa, ett...
Swedish and Finnish Historiographies of the Swedish Realm, c. 1520–1809
In the early modern era, two Nordic countries that are neighbours today, Sweden and Finland, formed one realm. Yet, modern history writing has largely ignored this unity, instead developing analysis and discussion in close connection to nationalistic ideas, national politics, and processes of state-building. Historians of both countries have therefore mostly approached their common past separately and academic history in both countries has taken its own course of development, leading to different emphases. This volume explores the common early modern history between Sweden and Finland from the Middle Ages to beginning of the 19th century, and how this history has been created in professional...
Toiset Aijat
Kirjan "Toiset aijat" alkujuuret ovat harrastuksessani sukututkimuksessa. Virtolaisia sukuja olen tutkinut jo toistakymmentä vuotta. Alku oli hyvin amatöörimäinen - kuinkas muuten. Vähitellen ote tiivistyi ja aineistoa alkoi kertyä. Vuosien varrella tuloksista on jotakin julkaistukin: 1970-luvulla Virtain Joulussa, Ala-Härkösen sukuseuran julkaisuissa ja Sipilän talo- ja sukuhistoriikissa . Lähinnä äitini ja isäni sukuja ja kotitaloja Sipilää ja Kankaan päätä tutkiessani arkistoissa ja monia virtolaisia haastatellessani kirjoitusaiheita alkoi syntyä kuin puusta veistettäessä lastuja. Haastateltavat sanoivat usein: ehkä minä siitäkin vähän tiedän, mutta tekisi mieli kertoa siitä ja siitä. Arkistoissa tutkiessani usein kävi niin, ettei tutkittavaan asiaan paljoakaan lisää löytynyt, mutta yhtä ja toista muuta tuli vastaan. Mainittakoon edellisestä esimerkkinä kirjoitus Vaalin nahkurilasta ja jälkimmäisestä tienoikaisu Jäähdyspohjan ja kirkonkylän välillä.
Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat
Kurun vuosien 1745-56, Ruoveden 1725-58, Virtain 1749-55 ja Ähtärin 1752-58 rippikirjat: - Luettavissa panostekstinä- Kartat rippikirjojen taloista- Ohjeet, lyhennesanasto ja hakemisto käytön helpottamiseksi Kirja on tarkoitettu paitsi tutkijoille myös kotiseutuihmisille. Rippikirjat ovat karttamainen kuvaus aikakautensa ihmisistä ja täynnä elämää: syntymiä, kuolemia, muuttoja, aviotumista.
Porin läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusrulla 1728
Vuoden 1728 pääkatselmusrulla kertoo paitsi sotilaista myös ruotuja ylläpitäneistä taloista. Ajallisesti tiedot ovat vuosilta 1721-1728, mutta usein tämä rulla on ainoa lähde niihin sotilaisiin, jotka jo vuonna 1713 jättivät ”leikin kesken” ja sotavankeudesta Venäjältä palanneisiin ”porilaisiin”. Lukijan avuksi on paitsi johdanto, sanastoa, pari tietoiskua ja hakemisto myös kartat jokaisen komppanian alueista.
Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirja 1701
Viipurin ja Savonlinnan läänien henkikirja vuodelta 1701 Kansallisarkiston (KA) läänintilien niteestä numero 8730 sisältää kaikki henkikirjassa mainitut – mukana aatelisten talouksissa myös veroa maksamattomia – jotka tuona vuonna ovat henkirahaa maksaneet kihlakunnittain ja henkikirjapitäjittäin jäsennettyinä. Järjestys tässä on sama kuin läänintilien niteessä. Käytännön syistä olen jakanut julkaisun kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa on Viipurin lääni kaupunkia lukuunottamatta, joka on Savon kanssa toisessa osassa. Jälkimmäisessä osassa on myös mo-lempien osien yhteinen hakemisto.
Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722
Tyrvään ja siitä erotettujen Kiikan (kappeliksi 1662) ja Kiikoisten (kappeliksi 1847) seutujen sukujen tutkijoilla on käytettävissään poikkeuksellisen vanhoja ja sisältö-rikkaita kirkonkirjoja. Historiakirjat alkavat Tyrväällä vuodesta 1693 ja Kiikassa 1698. Ennen jälkimmäistä vuosilukua Kiikan ja sen mukana myös Kiikoisten tietoja löytyy Tyrvään historiakirjoista. Ja mikä on erityisen huomattavaa historiakirjat jatkuvat lähes katkotta yli koko pahamaineisen isonvihan. Tässä toimitetut vanhimmat rippikirjaniteet (F1-2) ovat Tyrvään osalta vuosilta 1693-1703 ja 1705-1722. Seuraava säilynyt nide (F3) on vasta vuosilta 1730-50. On huomat-tava, että Tyrvään vanhempaa...
Lundin taistelu vuonna 1676 ja suomalainen ratsuväki
Sotaa, jota ruotsalaiset kutsuvat Skånen sodaksi tai Kaarle XI:ta sodaksi, voidaan laajemmasta näkökulmasta kutsua toiseksi Pohjansodaksi tai pohjoismaiseksi sodaksi (1674-1679, andra nordiska kriget, Northern War). Kolmekymmentävuotisen eli suuren Saksan sodan jälkeen Kaarle X Kustaan sodat olisivat järjestyksessä ensimmäinen ja suuri Pohjansota kolmas. Suomalaisittain sota Skånessa oli vain yksi sotanäyttämöistä. Sotaa käytiin merellä, Pommerissa (ja siihen liittyi Bremen) ja Liivinmaa-Preussissa. Sodan kulkuun vaikutti ratkaisevasti laivasto, jolle Ruotsissa oli asetettu suuret odotukset. Vuosina 1675 ja 1676 laivasto epäonnistui tehtävissään täydellisesti.[1] Lundin t...
