You may have to Search all our reviewed books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
Narsismi on vakava persoonallisuuden häiriö, jonka vaikutuspiirissä elää noin 7-9 % väestöstä. Suomalaisten asiantuntijoiden laatimassa teoksessa kuvataan mm. millainen on narsistinen luonnehäiriö, pureudutaan narsismin varjostamaan parisuhteeseen, häiriön tunnistettavuuteen, terapiaan ja juridiikkaan. Kirja sisältää runsaasti esimerkkejä ja tapauskertomuksia. Välttämätön tietopaketti kaikille narsistisessa parisuhteessa eläville ja heidän läheisilleen.
Haastatteluihin pohjautuva kuvaus narsismin syistä, seurauksista ja toipumistyökaluista. Narsismi on paitsi persoonallisuushäiriö myös lukuisten piirteiden kirjo, joka koskettaa eriasteisesti meitä kaikkia. Narsistit voidaan jakaa karkeasti kahteen perustyyppiin: julki- ja piilonarsisteihin. Kun julkinarsistin itsekeskeisyys ja röyhkeys on avointa, piilonarsisti kätkee vihansa ja salakavaluutensa valheellisen mielistelyn taakse. Molemmat heistä ovat etääntyneet aidosta itsestään ja etsivät syitä omiin ongelmiinsa muista ihmisistä. Teos pureutuu narsistisiin piirteisiin sekä yksilön että yhteisön tasolla. Kirjaan valitut kymmenen haastateltavaa kertovat kokemuksistaan joko oman, läheisensä tai muun ulkopuolisen henkilön narsismin kohdanneina. Kirja auttaa lukijaansa narsismin tunnistamisessa ja tiedostamisessa sekä tarjoaa toipumistyökaluja sekä narsisteille että heidän läheisilleen. Paula Salomaa on filosofian lisensiaatti ja vuorovaikutuksen asiantuntija. Hän on julkaissut useita tietokirjoja.
Kuningasliskon harhautustarkoituksessa ihmisyhteisölle kehittämä roolihahmon, Jahve Herran, Kuivan Autiomaan Tappajademonin seuraajien, kristittyjen uskonnollinen oppi, kristinusko kiteytyy kirjan seuraavissa luvuissa tiivistettynä. Raamatun sisältämät valheet ja Jahve Herran sadistinen luonne paljastetaan sen omista teksteistä löytyvin suorin kirjallisin lainauksin, todistein sekä tapahtumin. Raamatun valheellisesta sisällöstä siirrytään kristittyjen näistä pyhistä teksteistä sepittämiin erilaisiin tulkintoihin, kuvitelmiin, jopa perättömiin satuihin. Välillä Jahve Demonin ja hänen seuraajiensa toimintaa tarkastellaan yhteiskuntatieteellisestä (historia, psykologia...
Alistuneisuudesta itsenäisyyteen. Kirjassaan sosiaalipsykologi Janne Viljamaa luonnehtii narsistiäidin ja -isän persoonallisuutta, käsittelee alistavan kasvatusympäristön lapselle tuottamaa pelkoa, ahdistusta ja häpeää sekä antaa ajatuksia itsetunnon vahvistamiseksi. Minkälaista on kasvaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän vanhemman lapsena? Miten löytää tie alistuneisuudesta itsenäisyyteen, vähättelystä vahvaan itsetuntoon? Vanhemman tulisi antaa lapselle turvaa, hoitoa, tukea, rakkautta ja välittämistä. Itsekeskeinen narsisti ei tähän kykene, vaan hän voi pahimmassa tapauksessa alistaa lapsen, nöyryyttää tätä ja tai olla täysin välinpitämätön lapsen tarpeista. Narsistivanhemman varjossa kasvaminen lyö tavallisesti ainakin jonkinlaisen jäljen minuuteen. Yleisiä vaurioita ovat ahdistus, masennus, kyvyttömyys sietää stressiä ja erilaiset aggressionsäätelyongelmat. On tärkeää löytää keino estää se, ettei lapsesta tule samanlaista narsistia kuin vanhemmistaan. Janne Viljamaa on helsinkiläinen sosiaalipsykologi ja kirjailija .Hän on julkaissut useita lasten ja nuorten kasvatusta käsitteleviä kirjoja.
Kirja kertoo ammattikasvattaja, filosofian tohtori Gitan tarinan siitä, miten hän sairaassa työympäristössä vähin erin menetti terveytensä ja työnsä. Teos antaa nimen ja muodon monimutkaiselle työyhteisöongelmalle, henkiselle terrorille. Kiusaamista on vaikea tunnistaa sen salakavalan etenemisen takia. Tekoja pidetään vähäisinä ja niihin reagoivaa herkkähermoisena. Lopulta kiusattu, halusi tai ei, alkaa itse toteuttaa kiusaajan suunnitelmaa. Vasta ymmärrys siitä, että sairastuminen on seurausta työyhteisön toiminnoista avaa tien oikeisiin ratkaisuihin. Vakavasta traumaattisesta stressistä on mahdollista toipua. Kirja on kirjoitettu ennen kaikkea kiusaamisen kohteeksi ...
None
None
This collection does not only include articles by Raimo Tuomela and his co-authors which have been decisive in social ontology. An extensive introduction provides an account of the impact of the works, the most important debates in the field, and also addresses future issues. Thus, the book gives insights that are still viable and worthy of further scrutiny and development, making it an inspiring source for those engaged in the debates of the field today.