Welcome to our book review site go-pdf.online!
You may have to Search all our reviewed books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä
Puhutteleva esseekokoelma äideistä, lapsista, isistä ja ihmisistä Kasvukausia on kirja elämästä, aikuisuudesta, valinnoista ja siitä, miten olla muita varten kadottamatta silti itseään. Millainen on hyvä äiti? Millä tavoin erityislapsi mullistaa äidin maailmankuvan ja käsityksen ihmisenä olemisesta? Millaista on kasvattaa lapsia, kun ilmastokriisi uhkaa kaikkea tulevaa? Millaista on rakentaa suhdetta puolison lapseen, kun itse ei ole äiti? Entä onko äidin ja lapsen välisessä yhteydessä jotain, mitä isän on mahdotonta tavoittaa? Äitiys on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Lisäksi jokainen nainen jossain vaiheessa elämäänsä joutuu miettimään, haluaako lapsia vai ei. Vaikka asia on hyvin henkilökohtainen, kulttuurimme tekee siitä julkisen.. Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä -antologiassa 13 kirjailijaa pohtii äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä omakohtaisissa esseissään. Kokoelman kirjoittajat: Silvia Hosseini, Juha Itkonen, Heini Junkkaala, Sari Järn, Juhani Karila, Marjo Niemi, Ida Pimenoff, Emma Puikkonen, Venla Rossi, Miina Supinen, Johanna Venho, Sinikka Vuola ja Hanna Weselius.
Naisvangit
Millaiset polut johtavat telkien taakse? Naisvangit on kirja rikoksesta ja rangaistuksesta, ihmisestä rikoksen takana ja tapahtumista sen ympärillä. Se näyttää katkelmia hyvinvointivaltion näkymättömistä todellisuuksista, sieltä missä on totuttu selviämään keinolla millä hyvänsä. Kirja on myös kuvaus laitoksista, vallasta ja sen käytöstä. Mikä vankilan tarkoitus on? Mitä on olla nainen miesten ehdoilla suunnitellussa vankilassa – osana vähemmistön vähemmistöä? Laajaan taustatyöhön ja haastatteluihin perustuva kirja tuo naisvangit ja vankilaelämän lähelle. Kymmenien vankien kertomuksissa nousevat esiin epäreilut lähtökohdat elämään, traumat, suru ja katumus, mutta myös toivo ja halu aloittaa uudestaan puhtaalta pöydältä.
Nälästä nautintoihin
None
Timanttia tietoa: Karkkikirja
Makeaa faktaa maku- ja aivonystyröille! Uudessa Timanttia tietoa -sarjassa tutkitaan asioita, jotka todella kiinnostavat lapsia. Kuten karkit – miksi ne maistuvat niin hirveän hyvältä? Miten syntyvät laku, suklaa tai vaahtokarkit? Mukana myös hauskoja testejä ja kuolattavan hyviä karkkireseptejä! Karkit – nuo ihanat, rouskuvat, venyvät, suussa sulavat ja käsiä tahmaavat hampaiden viholliset. Mitä karkit oikeastaan ovat, ja miksi ne maistuvat niin herkullisilta? Karkkikirja on pullollaan kiinnostavia, outoja, hauskoja ja ennenkuulumattomia asioita. Tiesitkö, että laku valmistetaan lakritsikasvin juuresta? Tai että maya-intiaanien rahana toimivat kaakaopavut? Minkälaisia makeisia maiskuteltiin sata tai tuhat vuotta sitten? Entä missä sijaitsee maailman ainoa purkaton valtio? Lastenkirjailija Vuokko Hurme on koonnut karkeista suussasulavan tietopaketin. Karkkien kautta päästään ihmettelemään muun muassa sokerin maailmanvalloitusta, makuaistejamme ja maailmanhistorian hillittömimpiä herkuttelijoita. Anni Nykäsen sarjakuvamainen kuvitus vie lukijat ihanan värikkäälle karkkimatkalle!
Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä - Cluster Policy, Economy and Art
Mennyt vuosi oli kiinalaisittain härän vuosi ja nyt eletään jo tiikerin aikaa. Mennyt vuosikymmen ja alkaen jo 1970-luvulta oli taas omalla kohdallani puhtaiden klustereitten (Cluster analysis) aikaa. Mukana myös lasin vuosikymmenet ja Cystal art. Tämä vuosi nimettynä Euroopassa lasin vuotenamme (Glass Age). Ilman lasia olisimme tieteemme kanssa heikoilla. Tärkeimmät käsitteet ovat olleet kohdallani lasin rinnalla Cluster Policy ja Cluster Art sekä Cluster Articles. Sen jälkeen Cluster Economy, Clustear Analysis ja Cluster Science. Klusteroituvat alueet ja klusterianalyysi olivat osa klusteroituvia yrityksiä ja kuluttajaklustereita, ekologista klusteria (Ecological cluster) jo ...
Pandemiasta taantumaan
Mitä meillä oli ennen koronaa, kysytään vuonna 2021? Edellinen vuosi oli koronavuotemme ja opimme pesemään kätemme, desinfioimaan samalla, pidimme etäisyyttä toisiimme, tervehdimme halaamatta, kättelemättä, teimme työmme etätyönä, lapset kävivät etäkoulussa, rajat olivat kiinni ja 70-vuotta täyttäneet kantoivat kotiarestista poistuttuaan henkistä hihamerkkiä peläten paljastuvansa. Vastaantulija vaikutti ahdistuneelta, vältteli, virtuaalisuhteet olivat ainoita oikeita, metropolien kadut hiljenivät. Tulisen ja kylmän sodan kokeneet muistivat tunnelman ja palasivat nuoruutensa ahdistukseen. Lapset eivät tienneet mistä on kyse. Kaikki kun kytkeytyi heiltä salattuun ...
Testamenttitemppu ja ikääntyminen
Kirja kertoo Eijan, Aaron ja Elisan elämästä painottuen heidän viimeisimpiin elinvuosiinsa. Kirjassa esitetään näkökulmia ikääntymiseen psykologisena ja sosiologisena ilmiönä. Kirjan henkilöt olivat lapsettomia ja siinä pohditaan, millaista on elää vanhuuttaan ilman lapsia ja lapsenlapsia. Kuka on lähin omainen? Kuka ohjaa ja valvoo, että vanhus saa tarvitsemansa palvelut? Eija, Aaro ja Elisa kuolivat varakkaina. Kirjassa kerrotaan oikeustoimista, jotka liittyvät kuolemaan. Kirja kertoo seikkaperäisesti, miten ja millaisissa olosuhteissa Elisan testamentti laadittiin.
Unien näkijät 2
Kirja kertoo A:sta, joka kärsii paniikkikohtauksista ja painajaisunista avosydänleikkauksen jälkeen. A pitää tarkkaa unipäiväkirjaa ja etsii apua unitutkija Ineziltä. Inez on eksentrinen hahmo, joka on kiinnostunut New Age -liikkeistä ja näkee unet avaimena henkiseen kasvuun. Inez uneksii olevansa leijonankesyttäjä ja muinaistutkija, joka kohtaa Oidipuksen tavoin Sfinksin arvoituksen. A:n epäilykset Inezin uskomuksia kohtaan kasvavat. Inez joutuu todistamaan kykynsä auttaa A:ta selvittämään hänen unensa ja samalla, ratkaisemaan henkilökohtaisia konfliktejaan. Tarinan edetessä koronapandemia iskee, ja A:n ja Inezin suhteet joutuvat koetukselle, kun heidän on pakko eristäytyä karanteeniin. Kirjan loppupuolella juoni syvenee, kun A epäilee kaikkea ympärillään. Kyseessä on monimuotoinen, lyyrinen kudelma, jossa uni sekä valve, historialliset teemat ja hahmot sekä nykyajan ilmiöt vuoropuhelevat.
Venla
Závěrečná část trilogie Prokletí městečka Palokaski Případ Venly Pohjavirtové se odehrává na pozadí celé trilogie Prokletí městečka Palokaski. Miia si totiž uvědomuje jistou spojitost sestřina zmizení v osmdesátých letech s případy Laury a Noory. Na konci druhého dílu trilogie objeví Miia tělo mrtvé dívky v kufru auta svého psychologa Henriho Saastamoinena. Dívka je identifikována jako Noora. Kromě Miiina brata Nikkeho nikdo neví, že Miia Henriho navštěvovala, a proto se rozhodne informaci policii zatajit. Miia si uvědomí, že se Henri až příliš zajímal o smrt jejího otce a o sestřino zmizení. Protože však sám Henri najednou není nikde k nalezení, Miia přemýšlí, jestli Noořino tělo ukryl v kufru Henriho auta samotný vrah, nebo jestli má Henri s vraždami dívek co dočinění. Zatímco Miia pokračuje ve vyšetřování na vlastní pěst, zjistí, že je těhotná. Je otcem dítěte mrtvý vrah Antti, nebo milionář Mikael, se kterým si několikrát vyšla?
